Liveseksi mies ejakulaation saaminen homoseksuaaliseen

Real Feelit menevät varmasti lähiaikoina testaukseen, jahka karsintakierros on ohi ja finalisti selvillä näistä lisää myöhemmin tällä viikolla. Kombinaatio hymyilytti, piristi; minun kaksi pahettani - seksi ja suklaa - samassa paketissa! Kunnia ensimmäisistä nauruista jäähyväiskirjeen postauksen jälkeen sen sijaan kuuluu äidilleni, jonka kanssa whatsappailin Durexin paketista. Hmm, minun sukupolveni äidit eivät taida olla ihan perillä ehkäisyvälinefirmojen valikoimasta vuonna Viime torstaina tappelin kollegani kanssa töissä.

Tämä sai minut ajattelemaan. Kuka olen, mitä haluan, mitä en halua ja mitä olen tekemässä. En ole koskaan pysähtynyt kuuntelemaan tunteitani, olen vain mennyt eteenpäin ja uskotellut itselleni, että se, mitä teen, on oikein. Teen oikein töissä, teen oikein ykkössuhteessani, teen oikein suhteessani sinun kanssasi. En pysty enää katsomaan itseäni silmiin, koska ajattelen nyt, että olen epäonnistunut joka suhteessa.

En pysty enää vakuuttelemaan itselleni, että se, mitä teen, on oikein. Ajattelin aina, että pystyn tähän. Että se ei ala nakertamaan minua sisältäpäin. Mutta en pysty jatkamaan tätä enää, tämä rikkoo minua sisältäpäin. Tunnen, että olen epäonnistunut sekä ykkössuhteessani, että suhteessani sinun kanssasi. Tämän täytyy loppua tähän. Olen niin pahoillani, että joudun sanomaan tämän. Mutta minun on pakko tehdä tämä suojellakseni itseäni. Tällä ei ole mitään tekemistä sinun kanssasi, ei sinun persoonasi tai ulkonäkösi kanssa.

Tällä ei myöskään ole mitään tekemistä sen kanssa, että sinäkin elät nyt avoimessa suhteessa. Toivon, että pidät minua itsekkäänä. Helvetti, minä toivon, että olet vihainen minulle! Sillä en halua myötätuntoasi, en ansaitse sitä. En ole alun alkaenkaan ilmeisesti ollut rehellinen itselleni ja se harmittaa jälkeenpäin. Olen ilmeisesti antanut sinun olettaa, että olen joku, joka kestää tämän kaiken, kestää meidän suhteemme ilman, että sillä on mitään vaikutusta minuun.

Olen niin pahoillani että joudun nyt tekemään sen, mitä en koskaan halunnut tehdä: Missä sen sijaan olen aina ollut rehellinen, on se, mitä tunnen sinua kohtaan. Kaikki, mitä olen sanonut, on tullut suoraan sydämestä.

Eikä mikään ole muuttunut, minä rakastan sinua edelleen. Sinä olet ja tulet aina olemaan mieletön nainen, niin kaunis ja ainutlaatuinen. En voi edes pukea sanoiksi kuinka pahoillani olen, että joudun tekemään tämän sinulle. Kirjoittaessani tätä itken, sillä tämä sattuu enemmän kuin mikään.

Mutta minulla ei ole vaihtoehtoa. Jos jatkaisimme, se rikkoisi minut lopullisesti. Tämä ei tule minulle yllätyksenä, aavistelin, että jotain on pahemman kerran vialla, kun en kuullut sinusta mitään moneen päivään.

Siltikin — tämä tekee minut niin surulliseksi, etten edes oikein tahdo uskoa tätä todeksi. Sinä teit minut niin onnelliseksi niissä pienissä hetkissä, jotka varastimme vain meille kahdelle; se antoi minulle voimia jatkaa arjessakin. Sinä annoit minulle kaiken, mitä tarvitsin — älä siis ikinä, ikinä enää ajattele, ettet antanut tarpeeksi!

Sinä teit minut niin onnelliseksi, että aloin jo unelmoimaan tulevaisuudesta sinun kanssasi - nyt sanon sen konkreettisesti vaikka tiedän ettei sillä ole väliä; mutta minun on pakko sanoa se suoraan, pakko sanoa se niin, ettei virhetulkinnoille jää varaa. Minä syytän itseäni siitä, että olin niin itsekäs viime perjantaina; että kaadoin niskaasi koko tunteitteni myrskyn, vaikka se oli varmasti viimeinen asia, mitä sillä hetkellä kaipasit.

Vihaan itseäni, koska ajattelen, että siksi menetin sinut. Ja ei, en ole sinulle vihainen, en ajattele, että olet itsekäs. Minä rakastan sinua yhä ihan älyttömästi — ja tulen varmaan aina rakastaamaankin - ja siksi, jos haluat lopettaa tämän, annan sinun mennä. Haluan vain, että olet onnellinen. En halua olla se, joka rikkoo sinut; siihen rakastan sinua liikaa. Sinä teit minusta maailman onnellisimman ihmisen kolmen kuukauden ajaksi. Se on enemmän kuin mitä monet kokevat koko elinikänsä aikana.

Ja siitä olen aina sinulle kiitollinen. Viime viikon torstaina en saanut viestin viestiä Valokuvaajalta; puhelin pysyi mykkänä, minun viestini ne kaikki kolme; yksi aamulla, yksi iltapäivällä, yksi illalla oli vastaanotettu, vaan ei luettu. Perjantaiaamuna Valokuvaaja laittoi viestiä, pyysi anteeksi radiohiljaisuuttaan.

Oli kuulemma ollut paska päivä, eikä haluja viestitellä. Paska päivä töissä ja vielä paskempi kotona. Vastasin, että hiljaisuutensa sai minut levottomaksi, ja että minulla oli olo, kuin hän sulkisi minut pois elämästään; että haluaisin mieluummin olla semmoinen ihminen, jolle voi viestitellä jos on paska päivä.

Ja että radiohiljaisuus saa minut surulliseksi, sillä se saa minut epävarmaksi hänen tunteistaan minua kohtaan. Näin, että Valokuvaaja oli lukenut viestini. Vastausta ei kuitenkaan tullut moneen tuntiin, joten lähetin vielä yhden viestin, jossa pyysin anteeksi, mikäli viestini oli liian suorasukainen, liian tunteellinen. Ja ennen kaikkea - liian itsekäs.

Silmät mittailivat omiani; ollaanko samalla aaltopituudella. Naurahdin ja antauduin raukeasti silitettäväksi kuin narkoosissa makaava villieläin. Onneks kukaan ei tullu avaamaan, tai soittanu kyttiä et mikä ihme stalkkeri. Tunsin hämmästyksekseni, että hän oli taas enemmän kuin valmis toimintaan. Aikamme siinä kiehnättyämme arvelin ääneen, että olisi kondomin paikka; ja Ruokakaupan Poika vetäytyi kuuliaisesti housujensa taskuja käsikopeloimaan, onki yhden esille.

Seksipartnerini ovat kautta aikojen luulleet, että haluan laittaa kondomin paikalleen miellyttääkseeni heitä; ikäänkuin eroottisena esileikkinä rullata sen suuni avulla.

Mutta kyse on itseasiassa vain siitä, että haluan itse varmistaa, että kuminlerpake on kunnolla paikallaan, eikä vain Chaplinin knallihattuna. Ruokakaupan Poika räpelsi kondomin epävarmoin ottein paketistaan, ojensi sen minulle.

Katsoin ensin kumia, ja sitten poikaa epäuskoisena. Jo silmämääräisesti arvioimalla oli päivänselvää, että kondomi ei tulisi mahtumaan; se oli standardikokoa. Kun oon vaa parisuhteessa harrastanu, nyt kävin sua varten ostaan. Jätin mielessäni pyörivät tuhannet kysymykset parisuhteesta tai —suhteista ja niitten kestosta sekä mahdollisesta päättymisestä tai jatkuvuudesta hieman sopivampaan tilanteeseen, ja keskityin päättäväisesti ajankohtaiseen haasteeseen.

Eihän siitä mitään tullut. Sain pukukoppiflashbackin; sen tunteen, joka valtaa kun pukee päälle liian pientä pikkumustaa, ja jää puolivälissä jumiin kädet linnunpelättimenä taivasta kohden. Kondomi oli aivan liian pieni, ja Ruokakaupan Poika viesti kehollaan, että tilanne ei ehkä ollut se ihan kaikista mukavin. Repesin nauramaan ja kiirehdin selittämään että saksia käytettäisiin kondomien aukileikkaamiseen, jotta voitaisiin edes vähän leikkiä suuleikkejä; yhdyntä kun ei enää tullut kysymykseen.

Ruokakaupan Pojan viesti sai veren kiertämään nopeammin. Vielä viimeiset huulipunanvedot, nopeat stay-uppien nykäisyt. Onks tukka hyvin, näkyyks kello ja sitä rataa. Ikuisuudelta tuntuneen kymmenminuuttisen jälkeen Whatsapp piippasi jälleen.

Kuvailin taloani, autoani, ympäristöä. Vedin oven kiinni, sillä heppoisat hepenet vetivät ihoa kananlihalle. Ehdin jo epäillä, että koko tapaaminen olikin vain julma teinipoikien pila.

Ja siinä hän tosiaan seisoi, kylmästä väristen, näyttäen ujolta, hyvin nuorelta - ja hieman pelokkaaltakin. Seksikäs virnistyksentapainen jäi hivenen epävarmaksi. Ennen kuin ehdimme vaihtaa sanaakaan, nappasin Ruokakaupan Poikaa takinrinnuksesta kiinni ja vedin tämän lämpimään eteiseen, kiinni itseeni. Huulemme löysivät toisensa; painauduin häntä vasten ja tunsin hänen malttamattomuutensa vatsaani kiinni painautuneena.

Yhä huulet lukkiutuneina toisiinsa kompuroimme makuuhuoneeseen. Työnsin Ruokakaupan Pojan sängylle sillä välin, kun tämä kiemurteli ulos takistaan, käteni jo vyönsoljellaan  toisen kiskoessa t-paitaansa ylöspäin.

Huuleni seurailivat lihaksikasta vatsaansa nivusiaan kohti, poika huokaili kuuluvasti. Ruokakaupan Pojan huokailu voimistui, tämä alkoi voihkia.

Innokkaana kuin jouluaattona lahjoja avatessa vapautin kädet täristen alushousuissa vankina olleen, ja se presentoi itsensä innokkaasti paraatiasennossa tervehtien. Edellisen postauksen kommenttikentässä puhuttiin ympärysmitasta, jota voisi verrata juomatölkkiin.

Vertaus nauratti, ja olen kiitollinen ettei kommenttia oltu lähetetty ennen Ruokakaupan Pojan vierailua.

.

Homo rintsikoiden koko viikon iltatyttö

Liveseksi mies ejakulaation saaminen homoseksuaaliseen

Kirjoittaessani tätä itken, sillä tämä sattuu enemmän kuin mikään. Olen ilmeisesti antanut sinun olettaa, että olen joku, joka kestää tämän kaiken, kestää meidän suhteemme ilman, että sillä on mitään vaikutusta minuun. Kun oon vaa parisuhteessa harrastanu, nyt kävin sua varten ostaan. Ei, ne eivät olleet liian tunkeilevia. Ei ehditty, ennen kuin radiohiljaisuus alkoi. Mutta sen tiedän, että tämä on mielestäni epäreilua. Olen niin pahoillani että joudun nyt tekemään sen, mitä en koskaan halunnut tehdä: Leikkasin toisesta kondomista femidomin ja taiteilin kieli keskellä suuta toisen muistuttamaan jotain, mitä tietyt etelän jenkit tykkäsivät pitää päässä luvun lopulla lähtiessään porukalla kahden keskenään poikittain asetellun puumateriaalin polttotalkoisiin. Ruokakaupan Poika räpelsi kondomin epävarmoin ottein paketistaan, ojensi sen minulle. Ja siinä hän tosiaan seisoi, kylmästä väristen, näyttäen ujolta, hyvin nuorelta - ja hieman pelokkaaltakin. Minä rakastan sinua yhä ihan älyttömästi — ja tulen varmaan aina rakastaamaankin - ja siksi, jos haluat lopettaa tämän, annan sinun mennä. Ja että radiohiljaisuus saa minut surulliseksi, sillä se saa minut epävarmaksi hänen tunteistaan minua kohtaan. Mutta ennen kaikkea — minua pelottaa. Näin, että Valokuvaaja oli lukenut viestini.